Lisätietoa hankkeesta

1. Johdanto ja tausta

Järviluonto, elinvoimaiset kalakannat, laadukas mökkimatkailu ja kalastus ovat maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiä asukkaiden viihtyvyyden ja matkailun vetovoimatekijöitä. Järvikalastuksen ja -matkailun maakuntana Etelä-Savolla on maan suurimmat mahdollisuudet, joita tosin ei vielä ole tehokkaasti hyödynnetty. Etelä-Savossa kuten muuallakin Suomessa, on haasteena pirstaleinen vesialueen omistus, jonka seurauksena esimerkiksi kalastuslupien saatavuus yhtenäiselle vesialueelle on heikkoa. Etelä-Savossa on runsaasti olemassa olevaa mökki- ja majoitustarjontaa sekä laajimmat puhtaan veden järvialueet. Tämä luo erittäin hyvän perustan alueen kehittämistoimille.
Etelä-Savon kalakannat tarjoavat runsaasti erilaisia kalastusmahdollisuuksia. Tuottavien vesistöjen ansiosta kalastajien suosimat monet kalalajit kasvavat ja lisääntyvät nopeasti. Runsaat kalavarat, erityisesti ahven-, hauki-, ja kuhakannat mahdollistaisivat niiden nykyistä monipuolisemman hyödyntämisen kalastuksessa ja matkailussa. Etelä-Savon järvissä esimerkiksi kuhat kasvavat keskimäärin 400–500 g vuodessa ja tuottavat luontaisen lisääntymisen kautta runsaita ja kalastusta kestäviä kantoja. Kirkkaita ja puhtaita vesiä suosivat lohikalat ovat korkealle arvostettuja kalastuskohteita, joiden vuoksi kalastajat liikkuvat pitkäkin matkoja ja käyttävät niiden kalastukseen huomattavia määriä rahaa. Etelä-Savon alue tarjoaa hienot puitteet myös lohikalojen kalastamiseen. Esimerkiksi Puulavedellä ja Kermajärvellä järvilohi voi kasvaa yli 3 kg ja järvitaimen 1–2 kg vuodessa, jota voidaan pitää erinomaisena kasvunopeutena. Lisäksi maakunnan lukuisissa järvialtaissa viihtyy muikku. Muikkukannat uusiutuvat tehokkaasti ja viimeaikaisten tutkimusten mukaan ne kestäisivät jopa noin nelinkertaisesti nykyistä tehokkaamman hyödyntämisen. Sisävesien kalat ovat terveellistä ja maukasta lähiruokaa, joiden ympärille on mahdollista kehittää erilaista yritystoimintaa. Etelä-Savolla on mahdollisuuksia kehittyä aiempaa viihtyisämmäksi asuin- ja vapaa-ajanpaikaksi sekä matkailualueeksi kehittämällä sen palvelutarjontaa, sähköisiä palveluja, kalastuslupa-alueita ja kalastusta.
Vesialueen omistajat, useimmiten osakaskunnat, päättävät kalavarojen käytöstä, kalastuslupien myynnistä ja kalastuskohteiden palveluista. Nykyisin osakaskuntien lupamyynnistä ei ole tietoa saatavilla ja lupa-aluekartat puuttuvat lähes kaikilta osakaskunnilta. Yleisin ja tärkein syy tähän ongelmaan on osakaskuntien pieni pinta-alallinen koko; tehokkaan toiminnan ylläpitäminen on raskasta ja kannattamatonta pienelle toimijalle. Nykyinen vesialueen omistus ei täten mahdollista alueen kehittämistä kalatalouden, matkailun tai elinkeinojen kannalta. Maaseudun organisaatiot ja vesialueen omistajat ovat kokeneet osakaskuntien yhdistämisen tarpeelliseksi, mutta laajojen yhdistämishankkeiden toteuttaminen on erittäin haastavaa osakaskuntien omatoimisesti toteutettavaksi. Näin ollen tarvitaan ulkopuolista avustusta toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä, jotka ovatkin hankkeen tavoitteita. Osakaskuntien yhdistymisen tuloksena suuremmat osakaskunnat muodostavat kalojen ja kalastajien kannalta järkeviä kalastuslupa-alueita, mikä vähentää hallinnointia, säästää kuluja sekä lisää suunnitelmallisuutta kalakantojen käyttöön ja hoitoon.
Hankkeen toiminta- ja tiedotussuunnitelman vuosille 2017–2020 toimii projektihenkilöstön ja ohjausryhmän työkaluna hankkeen toteuttamisessa ja seurannassa. Suunnitelmassa esitellään keskeisiä tuloksia Etelä-Savon kalatutkimuksista, joita hyödynnetään hankkeen tiedottamisessa ja kalastuslupa-alueiden markkinoinnissa. Tiedotussuunnitelmassa nostetaan esille keskeiset tiedotustarpeet hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja avainviestien välittämiseksi.

2. Hankkeen rooli ja toimenpiteet

Kaiken toiminnan lähtökohtana on omistajien päätökset. Hanke toimii kullakin alueella vesialueiden omistajien tahtotilan mukaisesti. Osakaskuntien yhdistämistä edistetään ja projekteja toteutetaan, mikäli asialle löytyy tukea ja kannatusta. Hanke osa rahoittaa, avustaa ja koordinoi yhdistymisprojekteja, sekä tukee yhdistymisessä muodostuvan uuden osakaskunnan toiminnan aloitusta.

Uudelle osakaskunnalle hanke voi tuottaa ja rahoittaa erilaisia palveluja, mm. nettisivut, lupa-aluekartat, tiedotus- ja markkinointimateriaalia sekä käyttö- ja hoito- tai istutussuunnitelmia. Lähtökohtana on kunkin alueen kehitystarpeiden edistäminen kuten omistajat haluavat. Hanke myös tarvittaessa neuvoo ja ohjeistaa esimerkiksi osakaskunnan oman hanketoiminnan käynnistämistä.

3. Hankealue

Vetovoimaa maaseudulle -hanke toimii pääasiallisesti Etelä-Savon maakunnassa rahoitukseen osallistuneiden kuntien ja kaupunkien alueilla, mutta myös osittain Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan raja-alueilla. Kullakin osahankealueilla toimitaan edellytysten mukaisesti, eli yhdistymisiä toteutetaan siellä missä asialle on myönteinen tahtotila.

Hanke voi avustaa varsinaisten hankealueiden ulkopuolisten osakaskuntien yhdistymisiä neuvomalla, rahoittamalla mahdollisuuksien mukaan ja tarjoamalla yhdistymisessä tarvittavaa aineistoa. Mikäli teidän alueella on mielenkiintoa yhdistymiseen, kannattaa ottaa hankkeeseen yhteyttä!